Suomen korkeakoulukentällä puhaltavat muutoksen tuulet, jotka herättävät vilkasta keskustelua niin koulutuksen laadusta, rahoituksesta kuin tulevaisuuden osaamistarpeistakin. Artikkelikokoelman perusteella Suomessa pohditaan tohtorintutkintovaatimusten keventämistä, mikä jakaa mielipiteitä akateemisen tason ylläpitämisestä. Samalla ammattikorkeakoulujen rooli korostuu aikuiskouluttajina, ja on huoli koulutuspolitiikan ratkaisuista, jotka saattavat pidentää korkeakouluun siirtymistä.
Rahoitusleikkaukset varjostavat korkeakoulujen toimintaa, erityisesti ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta on leikattu. T&K-rahoituksen lisäyksetkään eivät välttämättä lohduta riittävästi. Tämä herättää kysymyksiä hallituksen koulutuslupausten toteutumisesta ja mahdollisista uusista leikkauksista.
Digitaalisuus ja tekoäly ovat läpileikkaavia teemoja. ITK-konferenssin (Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa) esitykset kertovat tekoälyn hyödyntämisestä opetuksessa, esimerkiksi ryhmien aktivoinnissa ja visuaalisten väittelymenetelmien luomisessa. Myös opetushenkilöstön hyvinvointiin ja luovuuteen haetaan tukea tekoälyn avulla. Kansainvälisesti, EU ja OECD määrittävät, mitä koululaisten tulisi tietää tekoälystä, mikä alleviivaa tekoälylukutaidon tärkeyttä tulevaisuudessa.
Lisäksi korkeakoulujen yhteiset periaatteet osaamisen kuvaamiseen ovat työn alla. Tavoitteena on helpottaa oppijoiden ja työnantajien mahdollisuuksia vertailla osaamista ja jatkuvan oppimisen tarjontaa eri korkeakoulujen välillä. Uusi Opin.fi-palvelu kokoaa yhteen avoimet korkeakouluopinnot, parantaen niiden saatavuutta.
Opettajien havainnot kouluarvosanojen inflaatiosta ja osaamisen ja arvosanojen välisestä kuilusta herättävät huolta opetuksen laadusta ja opiskelijoiden motivaatiosta. Kaiken kaikkiaan Suomen korkeakoulutusjärjestelmä on monien samanaikaisten paineiden alla, ja tulevaisuudessa on tärkeää löytää tasapaino akateemisten vaatimusten, rahoituksen vakauden ja digitalisaation tarjoamien mahdollisuuksien välillä.
Mitä ajatuksia nämä kehityskulut herättävät sinussa Suomen koulutusjärjestelmän tulevaisuudesta?
Suomalaisessa koulutus- ja yliopistopolitiikassa lyövät tyhmentämisen aallot. Esimerkiksi Helsingin yliopistossa on päätetty keventää tohtorin tutkinnon vaatimuksia: opintopisteistä vähennetään neljännes, ja väitöskirjaan riittää jatkossa kaksi julkaistua artikkelia aiemman 3–5 sijaan. Yhdelläkin artikkelilla pääsee väittelemään, jos on ”huippulahjakas”,...
posted 5m ago by Arenen viestinta via Arene Olen kuullut lyhyen ajan sisällä useamman kerran, että ammattikorkeakoulut ovat aikuiskouluttajia. Suomessa on tehty useita koulutuspoliittisia ratkaisuja, jotka tällä hetkellä pitkittävät korkeakoulutukseen siirtymistä, ja erityisesti ammattikorkeakouluissa. Ei ole kansantaloudellisesti järkevää ja yksilölle kohtuullista tehdä tämän vuoksi myöhemmin...
Anne loi ChatGPT:n avulla valokuvastauuden kuvan meistä posterin tekijöistä.Tervetuloa tutustumaan ITK-konferenssissa Tampereella 24.-25.4.Anne Ronkaan, Sanna Laukkarisen ja minun posteriin, jonka teemana on Tekoälyä ja käsitöitä: vertaistuki työhyvinvoinnin ja luovuuden vahvistajana. Anne, Sanna ja minä virkataan tai kudotaan posterilla.Kiitos kuvasta...
Loin kuvan ChatGPT:llä kuvitukseksi sen kanssa ideoimaani visuaalinenväittely -menetelmään.Digipedagogiikan ja tekoälyn opetuskäytön ykköstapahtuma ITK-konferenssi järjestetään ensi kertaa Tampere-talossa ja teemaksi on valittu "Paljon uutta, vähän vanhaa, jotain lainattua". Näitä kaikkia löytyy myös minun foorumiesityksestä, missä jaan sekä omia kokeiluita...
PrivateGroup+Share to a new group
posted 5m ago by Arenen viestinta via Arene Kehysriihen päätös leikkaa korkeakoulujen koulutustehtävän perusrahoitusta. Leikkaukset on kohdennettava perusrahoitusten suhteessa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kesken. Hallitus kohdentaa viimein perusrahoitusta tutkimus- ja kehittämistoimintaan myös ammattikorkeakouluille. Rahoitus toteutuu kuitenkin paljon toivottua pienempänä. Ammattikorkeakoulujen...
Kun opinnoissa karttuvaa osaamista kuvataan samankaltaisilla termeillä, siitä hyötyvät niin oppijat kuin työnantajatkin. Jatkuvan oppimisen tarjontaa on vaivatonta vertailla eri korkeakoulujen välillä. Suomen yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat luonnostelleet ensimmäisen version yhteisiksi osaamisen kuvaamisen periaatteiksi. Niiden avulla...
Tamkilaiset ja erityisesti TAOKin eli ammatillisen opettajakorkeakoulun henkilöstö ovat osallistuneet seminaariin aktiivisesti. Tänä vuonna osallistuminen olikin varsin helppoa, sillä seminaari järjestettiin Tampereella Tampere-talossa ja TAMK mahdollisti kaikille opettajille ja opettajaopiskelijoille osallistumisen ITK:n sopimusasiakkuuden avulla.Osaamisen...
posted 6m ago by Arenen viestinta via Arene Lausunnon pääviestit ovat: Hallitus päätti leikata taas nimenomaan korkeakoulujen perusrahoitusta. Riihen päätösten myötä kaikkien korkeakoulujen perusrahoitus tulee laskemaanpysyvästi 114,2 miljoonalla eurolla vuoteen 2028 mennessä, josta ammattikorkeakoulujen osuus on 2026: 51,4 milj. €, 2027: 52,8 milj. €, 2028 ja siitä eteenpäin pysyvänä...
Opin.fi on suomalaisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteinen palvelu, joka kokoaa yhteen monipuolisen valikoiman korkeakoulujen avoimia opintoja. Uusi palvelu avautui huhtikuussa ja sen markkinointi oppijoille käynnistyi 7.5. Opin.fi-palvelu kokoaa suomalaisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen avoimia opintoja helposti saataville...
Lukijan mielipide|Ammattikorkeakoulut uudistavat koulutusjärjestelmää ja kantavat suurimman vastuun koulutustason nostosta.Kirjoitus on Helsingin Sanomien lukijan mielipide.Mikko Kosonen esitti (HS Vieraskynä 12.5.) visioitaan Suomen korkeakoulujärjestelmästä. Kirjoituksen vaillinainen kuva ammattikorkeakoulujen tehtävistä, roolista ja merkityksestä...
Koulutus|Rahat riittävät yhden arvion mukaan 1 500 aloituspaikkaan. Teknologiateollisuuden mukaan uusia aloituspaikkoja pitäisi saada 6 000.Hallitus päätti kevään kehysriihessään lisätä opiskelupaikkoja korkeakouluihin.Julkisen talouden suunnitelmasta kuitenkin paljastuu, että luvattua rahoitusta ei vielä olemassa. Asia vahvistetaan HS:lle valtiovarainministeriöstä...
Kun opinnoissa karttuvaa osaamista kuvataan samankaltaisilla termeillä, siitä hyötyvät niin oppijat kuin työnantajatkin. Jatkuvan oppimisen tarjontaa on vaivatonta vertailla eri korkeakoulujen välillä. Suomen yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat luonnostelleet ensimmäisen version yhteisiksi osaamisen kuvaamisen periaatteiksi. Niiden avulla koulutusten...
Tampereen seudun ammattiopisto vähentää muun muassa autonasentajien koulutusta autoalan sähköistymisen vuoksi, koska autojen huoltotyö vähenee.Tredun Mediapoliksen kampuksella vähennetään julkaisutuotannon osaamisalan koulutusta. Kuva: Miikka Varila / YleTampereen seudun ammattiopisto Tredun opiskelijoiden aloituspaikkoihin tulee isoja muutoksia kevään...
Viidettä vuotta toimiva TLC-verkosto kokoaa korkeakoulupedagogiikasta kiinnostuneet yhteen Tampereen yliopistosta ja Tampereen ammattikorkeakoulusta (TAMK). Palkintoperusteiden mukaan TLC:n avoimet verkkosivut toimivat ikkunana korkeakoulupedagogiikan kehittämiseen. Sivusto tarjoaa uran eri vaiheissa olevalle opetus- ja ohjaushenkilöstölle mahdollisuuden...
Hyppää pääsisältöön Suomeksi På svenska In English Digitaalisuus Hyvinvointi Opetus ja ohjaus Esiopetus Perusopetus Vapaa sivistystyö Varhaiskasvatus Tutkimuskatsaus suomalaiseen varhaiskasvatukseen, esi- ja perusopetukseen sekä vapaaseen sivistystyöhön Opetushallituksen tilaamassa...
Euroopan komissio ja OECD julkaisivat luonnoksen ala-ja yläkoulujen tekoälylukutaitokehyksestä. Kehys liittyy olennaisesti PISA 2029 -testiin, jossa 15-vuotiaiden tekoälytaitoja mitataan ensimmäistä kertaa. Tekoälyn vaikutus yhteiskuntaamme kasvaa jatkuvasti. Se muokkaa lähes kaikkia elämän osa-alueita, myös oppimisympäristöjä. On tärkeää pohtia,...
Opettaja on huolissaan keskitason oppilaiden vähenemisestä.Opettajan havainnot saavat jonkin verran vahvistusta kansallisen tason tutkimuksista.Karvin asiantuntija on enemmän huolissaan oppilaiden osaamisen ja opettajien antamien arvosanojen erosta.Opettajat ovat laskeneet vaatimustasoaan, mikä ei motivoi oppilaita parhaaseen mahdolliseen suoritukseen.Tämä...
Kilpailutuksen valmistelu aloitettiin Opetushallituksessa syyskuussa 2024. Tarjouspyyntö julkaistiin maaliskuussa 2025 ja hankintapäätös tehtiin 26.5.2025. Tarjouksia saatiin yhteensä 15 toimittajalta. Päätöksen valitusaika on käynnissä 9.6.2025 saakka. Tavoiteaikataulu kahdeksaksi vuodeksi tehtävän sopimuksen
Kommentit
Lähetä kommentti